Lajikkeet
Lisää kuvia Galleria-sivulla
PURPPURA- ELI MANSIKKAKUUSI
Saatavana rajoitetusti/tehdään tilauksesta.
PALLOKUUSI SAMPON PALLO
Pallokuusi Picea abies ’Sampon Pallo’
Sampon pallokuusen luontainen kasvutapa on pyöreä. Ravinteikkaassa maassa Sampon Pallo saattaa leikkaamattomana kasvaa hitaasti matalaksi, tukevaksi ja erittäin tuuheaksi kartiomaiseksi pensaaksi. Sen tummat neulaset kasvavat pyöreästi oksan ympärillä, käärmekuusen tavoin mutta ovat lyhyemmät.
KÄÄPIÖVUORIMÄNTY
1–2 m rungolliset kääpiövuorimännyt pysyvät pieninä ja kasvavat pallomaisesti. Oksat ja neulaset ovat lyhyemmät ja tiheämmät kuin vuorimännyillä.
Kääpiövuorimänty Pinus mugo ’Lilliput’, rungollinen
1–2 m rungolliset kääpiövuorimännyt pysyvät pieninä ja kasvavat pallomaisesti. Oksat ja neulaset ovat lyhyemmät ja tiheämmät kuin vuorimännyillä.
Saatavana rajoitetusti, pyydä tarjous tai tehdään tilauksesta
PERHEKUUSET
Muotoon leikatun kartiokuusen latva vaihdettu kultakuuseksi, hopeakuuseksi ja/tai käärmekuuseksi. Mustakuusen latva vaihdettu serbiankuuseksi tai serbiankuusi mustakuuseksi.
Kultakuusen latva vaihdettu hopeakuuseksi, tai hopeakuusi kultakuuseksi.
Myös muita yhdistelmiä kuuluu valikoimaan – kysy lisää
PISAN TUUHEA
Pisan tuuhea kasvaa isoksi puuksi todella hitaasti. Se on tiheä ja harvinaisen tummanvihreä kuusi, jolla on tanakat oksat. Kuusen poikkeuksellinen tuuheus johtuu siitä, että piilosilmut jatkavat kasvuaan riippaversoiksi kärkiversojen alla toisin kuin normaalissa kuusessa. Sen neulaset kasvavat pyöreästi oksan ympärillä käärmekuusen tavoin mutta ovat lyhyemmät.
KULTAKUUSET
Kalevalassakin mainittu kultakuusi on suomalaisen luonnon erittäin harvinainen kuusen värimuunnos, jonka uudet versot keväällä ja alkukesästä ovat kullankeltaiset, mutta vihertyvät loppukesällä. Kullan sävy voi vaihdella vuosittain. Kultakuusi kasvaa normaalin kuusen kokoiseksi hieman hitaammin.
Saatavana rajoitetusti. Tilauksesta saatavana eri kantoja.
Kultakuusi Picea abies f. aurea ’Päivänsäde’ (Kuhmoisten kanta)
Kultakuusi Picea abies f. aurea ’Kesäkulta’
MÄNTSÄLÄN PALLOKUUSI
Muistatko vielä nelostien varressa Mäntsälän kohdalla monille maamerkkinäkin olleen korkealla kuusen latvassa kasvaneen pallokuusen?
Jonkun ihmisen käsittämättömän oikun seurauksena se tuhottiin vuonna 2012. Lieneekö kyseessä ollut vedonlyönti tai tuhotyö – yhtä kaikki pallokuusi on poissa. Puun juurelta löydettiin saha ja valkoiset hanskat eli lienee melko selvää, että kyseessä oli tietoinen tuhotyö.
Pallokuusen hävittäminen aikaansai laajan sympatian ja netissä oli jopa sururyhmiä sen poismenon vuoksi ja Facebookissakin on kirjoitettu paljon sen tuhosta. Maanomistajalle luovutettiin aikanaan myös adressi kuusta surevien toimesta.
Mutta ei hätää, elämä jatkuu. Mäntsälän pallokuusen geeniperimä on saatu lisättyä pikkutaimiksi ja sitä saa erikoistilauksesta. Kysy lisää!
PALLOPILARIKUUSET
Nimensä mukaisesti pallopilarikuusella on kaksi kuusen erikoismuotoa samassa puussa, pilarikuusi ja sen latvassa Sampon Pallokuusi. Alimmassa kuvassa on yhdistetty surukuusi ja Sampon Pallo. Pituudeltaan noin 4-6 metrisiin pilarikuusien latvoihin on varttamistekniikalla lisätty pallokuusi. Pituuskasvua tälle puulle ei lisää kasva kuin pallokuusen vuosikasvun 5–10 cm verran. Pallopilarikuusi mahtuu kasvamaan hyvinkin pienessä tilassa kuten pilarikuusi.
Sampon Pallo / Koreankuusi
Puussa on kaksi eri lajia (kuva ylinnä). Pituudeltaan noin 2–4 metrisiin muotoon leikattuihin koreankuusien latvoihin on varttamistekniikalla lisätty Sampon Pallokuusi. Sampon pallo vartettuna Koreankuuseen tehdään erikoistyönä, pyydä tarjous toivomastasi mitasta. Saatavana rajoitetusti. Tule katsomaan ja pyydä tarjous toivomastasi mitasta.
Sampon Pallo / Surukuusi (kuva alinna)
Sampon Pallo / Glehninkuusi
Glehninkuusella on sirot sinertävänvihreät neulaset. Muotoon leikattuna lehvästö on silmiähivelevän kaunis. ”Pisteenä iin päällä” latvassa Sampon Pallo sekä tulossa muita kääpiökuusia latvustoihin. Saatavana rajoitetusti. Tule katsomaan.
Pallopilarikuusia saatavana rajoitetusti. Tule katsomaan ja pyydä tarjous toivomastasi mitasta.
HOPEAKUUSET
Hopeakuusi Picea pungens on okakuusen hopeinen värimuoto. Nimensä hopeakuusi saa neulasten teräväkärkisyydestä. Kasvutapa puulla on kartiomainen. Latvus kapenee ylöspäin ja siitä kasvaa tuuhea runsaassa valossa.
Hopeakuusi ’Edith’ -lajike on okakuusen sinihopeinen hidaskasvuinen värimuoto. Puulla on teräväkärkiset neulaset kuten okakuusella. Oksarakenne on säännäöllinen. Se on erittäin kaunis kartiomaisen muodon ja sinihopeisten neulasten johdosta.
Tilauksesta tehdään erilaisia okakuusen erikoismuotoja.
KÄÄRMEKUUSET
Käärmekuusen oksat ovat pitkiä ja lonkeromaisia ja sen isot neulaset kasvavat pyöreästi oksan ympärillä. Kasvutapa on kaunis ja väri tummanvihreä. Käärmekuusi kasvaa isoksi puuksi metsäkuusta hitaammin. Useat luonnossa kasvavat käärmekuuset ovat rauhoitettuja. Tilauksesta saatavana eri kantoja.
PYLVÄSJALAVAT
Pylväsvuorijalava Hoikka-Pekka
Vuorijalavan kapeakasvuinen muoto. Kasvutapa vastaa pylväshaapaa.
Pylväsvuorijalava Solakka-Pekka
Vuorijalavan puolikapea muoto. Leveys noin 3–4 m.
Tehdään tilauksesta.
LEHTIKUUSET
Surulehtikuusi > Pilarilehtikuusi ’Malmi’
Siperianlehtikuusen kapea muoto.
Kääpiö/pallolehtikuusi, siperianlehtikuusen kääpiömuoto, kotimainen kanta
Pitkät neulaset, neulaset puhkeavat keväällä värillisinä ja muuttuvat vihreiksi.
Tehdään tilauksesta.
KÄÄRMEMÄNTY
Käärmemännyllä päähaarat ovat pitkiä ja sivuoksat harvassa. Neulaset ovat oksien kärjissä kuin pulloharjat. Käärmemännyt ovat harvinaisia, niitä tunnetaan vain muutamia kappaleita Suomessa.
Tehdään tilauksesta.
PILARIMÄNTY
Pilarimänty on terävälatvainen ja kapea puu. Sen oksat kasvavat voimakkaasti ylöspäin. Pilarimännyt ovat harvinaisia, niitä tunnetaan vain muutamia kappaleita Suomessa.
Tehdään tilauksesta.
KOREANPIHTA
Korean pihta Abies koreana
Korean pihta on kotoisin Korean vuoristosta. Se on suosittu koristepuu kauniin lehvästön, koristeellisten ylöspäin kasvavien violetinsinisten käpyjen ja pörhöisten neulasten vuoksi. Pihta kasvattaa kartiomaisen säännöllisen habituksen. Se tekee käpyjä nuorena, alle 2-metrisenä. Neulasten alaosa on hopeisen vaalea. Suomessa on yleisesti käytetty hidaskasvuista kantaa, jonka kasvukorkeus on noin 5 m. Isokokoisempi (15–20 m) kanta on nopeakasvuisempi ja kestävämpi. Saatavana useita kantoja.
KÄÄPIÖPIHDAT PALLO-PEKKA JA PIKKU-PEKKA
KääpiöpihtaAbies sibirica f. globosa
’Pallo-Pekka’
Pallopihta ’Pallo-Pekka’ on Siperianpihdan pallomainen muoto. Neulaset ovat heleän vihreät, kiiltävät, pehmeät, hiukan lyhyemmät kuin siperianpihdassa.Neulaset kasvavat pyöreästi oksan ympärillä samalla tavoin kuin käärmekuusella.’Pallo-Pekka’ menestyy Suomessa hyvin. Se on kestävin kääpiöpihtalajike Suomen oloihin. Puu kasvaa n. 1 m korkuiseksi. Saatavana rungottomana tai 0,5–4 metrin rungolla.
Kääpiöpihta Abies sibirica f. globosa’Pikku-Pekka’
Kääpiöpihta ’Pikku-Pekka’ on kartiomaisesti kasvava Siperianpihdan kääpiömuoto. Neulaset ovat ’Pallo-Pekan’ tavoin lyhyemmät kuin Siperianpihdassa mutta leveämmät. Neulaset kasvavat pyöreästi oksan ympärillä samalla tavoin kuin ’Pallo-Pekalla’. Kestävyydeltään ’Pikku-Pekka’ on ’Pallo-Pekan’ veroinen. Kasvukorkeus 4–5 m.
ENGELMANNIN KUUSI
Picea engelmannii
Engelmannin kuusi kasvaa Kalliovuorten alueella ja on siellä tyypillinen kuusilaji. Suomessa se menestyy Etelä- ja Keski-Suomessa ja jää suomalaista metsäkuusta pienemmäksi. Kasvutavaltaan se on kartiomainen ja metsäkuusta kapeampi. Neulasten väri vaihtelee vihertävän sinisestä hieman hopeiseen sävyyn. Engelmannin kuusi on näyttävä koristepuu.
Normaaleja siemenlisättyjä taimia (joissa myös värivaihteluja, vihreän ja sinertävän eri sävyjä) myynnissä rajoitetusti, pyydä tarjous.
KÄÄPIÖKUUSI MENNINKÄINEN
Kääpiökuusi ’Menninkäinen’ voi erilaisten kasvuolosuhteiden perusteella kasvaa luonnostaan pallomaisesta latvalliseksi kääpiökuuseksi. Puun neulaset ovat normaalia vaaleammat ja pienemmät. Huom! Parin kolmen kasvuun ohjaavan leikkausvuoden jälkeen on mahdollista saada kuusiaita, jota ei tarvitse myöhemmin leikata.
KARTIOKUUSET
Kartiokuusi Picea abies f. pyramidata ’Sampsan Kartio’
’Sampsan Kartio’ on tuuhea, kartion muotoiseksi kasvava kuusi.Kesällä se on kauniin vihreä, talvella pihan elävä joulukuusi (kuva) . Kuusen tiheys johtuu vuosikasvaimista, jotka kasvavat ryhmissä tavallisen yhden sijaan. Puu kasvaa isoksi puuksi, mutta normaalia metsäkuusta hitaammin. Kasvua voi ohjailla leikkaamalla. ’Sampsan Kartio’ on suosittu sukupuuna. ’Sampsan Kartio’ sopii erinomaisesti julkisen viherrakentamisen peruspuuksi sekä kuusiaita- ja joulukuusiviljelyn taimeksi.
Picea abies f. pyramidata ’Pelkola’
Kartiokuusi ’Pelkola’ on latvukseltaan säännöllinen ja tuuhea.Kartiomaisen kasvutapansa johdosta se sopii hyvin julkisen viherrakentamisen peruspuuksi sekä kuusiaita- ja joulukuusiviljelyn taimeksi.
Kartiokuusista saa myös hyvin kauniin ja tuuhean joulukuusen.
PILARIKUUSET (SURUKUUSET)
Surukuusi Picea abies f. pendula
Pilarimaiset surukuuset ovat erittäin kapeita mersäkuusen muunnoksia, jotka kasvavat jotakuinkin metsäkuusen pituisiksi. Kasvutavaltaan ne ovat hyvin kapealatvaisia ja riippuvaoksaisia havupuita. Oksat voivat riippua kohtisuoraan tai puolijäykästi alaspäin. Neulaset ovat vihreät ja kooltaan yleensä metsäkuusta suuremmat tai tuuheammat (lajikekohtaisia eroja). Surukuuset ovat näyttäviä puita.
Surukuusi soveltuu luontevimmin muutamien puiden ryhmiin, jolloin taimet voi istuttaa parin metrin välein. Suomen metsistä on löydetty yli 100 erilaista surukuusta. Ulkoasultaan kymmenkunta parasta ja erilaista yksilöä on kantapuina valittu taimituotantoon.
Surukuusi Picea abies f. pendula ”Hienohelma”
Surukuusi ”Hienohelma” on hiukan normaalia surukuusta leveämpi puolijäykkien oksien johdosta. Habitukseltaan kuusi on nätin pylväsmäinen, tiheä ja symmetrinen. Oksankärjet kasvavat symmetrisesti sivuille.
Surukuusi Picea abies f. pendula aurea ”Haapasten Kulta”
Surukuusi Haapasten Kulta on surukuusen värimuunnos, jonka uudet versot ovat keväällä ja alkusesästä keltaiset.
Purppurasurukuusi Picea abies f. pendula pcruenta ”Punapaula”
Purppurasurukuusi Punapaula on surukuusen värimuunnos, jonka uudet versot ovat keväällä purppurakuusen tavoin punaiset. Keväällä ”Punapaula” on ihailtavan kaunis.
Surukuusi Picea abies f. pendula ”Lieko”
Surukuusi ”Lieko” voi kasvaa moneen muotoon. Pilarimaisesta surukuusesta mätäsmäiseen kääpiökuuseen ja siltä väliltä kasvuolosuhteista ja mahdollisista hoitotoimenpiteistä riippuen.
Surukuusi Picea abies f. pendula ”Mahtipilari”
Hyvin tiheä pilarimainen surukuusi, jonka oksankärjet sulautuvat vanhempana näkymättöminä oksamassaan. Tehdään tilauksesta.
Surukuusi Picea abies f. pendula ”Käärmepilari”
Surukuusi Käärmepilarilla on nuorena pitkät, riippuvat ja osittain kiemurtelevat oksat. Vanhempana tiheä ja normaalia leveämpi. Tehdään tilauksesta.
Surukuusi Picea abies f. pendula ”Sälinkään Pilari”
Surukuusi Sälinkään Pilari on ensimmäisiä surukuusien kantapuita, minkä alkuperä on Mäntsälän Sälinkään kylässä. Sälinkään Pilarissa on normaalia pitemmät neulaset. Oksan kärjet sojottavat sivuille. Tehdään tilauksesta.
Surukuusi Picea abies f. pendula ”Jokipilari”
Surukuusi Jokipilari on tiheä ja säännöllinen kasvutavaltaan. Hienohelman tyylinen, mutta sirorakenteisempi, erittäin kaunis. Tehdään tilauksesta.
Surukuusi Picea abies f. pendula ”Surupilari”
Surukuusi Surupilari saattaa vaikuttaa surulliselta oksankärkien pyrkiessä kääntymään epäsäännöllisesti sivuille. Tehdään tilauksesta.
Surukuusi Picea abies f. pendula ”Hautapilari”
Surukuusi Hautapilari on normaalia leveämpi surukuusi kauniin symmetristen puolijäykkien oksien johdosta. Haudalla, metsäkirkossa tai muualla arvokkaalla paikalla voi hiljentyä puuta katsomaan. Tehdään tilauksesta.
Surukuusi Picea abies f. pendula ”Rujopilari”
Surukuusi Rujopilari on voimakaskasvuinen, ei kauneimpia surukuusia. Tehdään tilauksesta.